Ammattiliitto JHL:n edustajisto kantoi huolta nuorten opiskelumahdollisuuksista ja sote-palveluiden tulevaisuudesta.
Lämpöä riitti sekä ulkoilmassa että puheissa, kun JHL:n edustajisto kokoontui myllyttämään ammattiliiton toimintaa vuonna 2023. Edustajisto on liiton ylin päättävä elin. Se kokoontuu sääntömääräisesti kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Edustajistossa valtaa käyttää 120 vaaleilla valittua jäsentä.
Heti alkajaisiksi edustajiston puheenjohtaja Eija Paananen muistutti, että tänäkin vuonna on syytä suunnata äänestyskoppiin. Kesäkuun EU-vaalit vaikuttavat voimalla suomalaisten työelämään.
– Jos haluamme vahvistaa ay-liikettä, meidän pitää tukea ehdokkaita, jotka ajavat työntekijän asemaa parantavia direktiivejä, puheenjohtaja linjasi.
Paananen uumoili, että työelämän muutos iskee kipeimmin kuntiin.
– Joissain kunnissa eletään kädestä suuhun kuin Kainuun rajamailla sata vuotta sitten. Etelän muuttovoittokunnissa ongelmat ovat ulkoistamisessa ja kilpailuttamisessa.
Lue lisää: Äänivaltaa nuorille, lakkovalmius paremmaksi: JHL:n edustajisto käsitteli rouheat 27 aloitetta – lue, mitä niille kävi
JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström tylytti puheessaan nykyhallituksen päätöksiä, jotka kurjistavat työelämää ja kuskaavat hänen mukaansa Suomen työmarkkinoita kauemmas muista Pohjoismaista.
– Olemme maana päätymässä kansainvälisellä tasolla tarkkailuluokalle työelämäkysymyksissä, takapajulaksi.
Mikä on sijoitusten vastuullisuus?
Edustajisto hyväksyi kokouksessaan JHL:n tilinpäätöksen vuodelta 2023. Puheenvuoroissa nousivat esiin muun muassa jäsenhankinnan tärkeys, liiton sijoitusten monipuolisuus sekä toiminnan kulut.
JHL:n riveihin liittyi vuonna 2023 yli 14 500 uutta jäsentä. Määrä ylitti pitkäaikaisen keskiarvon. Silti jäsenmaksutulot eivät kattaneet liiton menoja, vaan liitto rahoitti toimintaansa myös sijoitustuotoilla. Merja Viinikainen Kuopiosta kiinnostui sijoitusten vastuullisuudesta.
– Miten sijoitusten vastuullisuus näyttäytyy sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti, hän kysyi.
– Hallituksen mielestä me kunta- ja sote-alan ihmiset ollaan yhteiskunnan turmio. Outi Korvela, edustajiston jäsen
Paikalla ollut tilintarkastaja kävi vastauksessaan läpi asiaan liittyvää lainsäädäntöä. JHL:n talousjohtaja Anne Karjalainen kertoi, miten liitto seuraa tilannetta.
– Varainhoitajat tekevät vastuullisuusraportteja ja käyn niitä läpi heidän kanssaan. Koko liiton omaisuudesta ei ole vastuullisuuskoontia, mutta käymme sijoitusvaliokunnan kanssa keskustelua, että lähdetäänkö tekemään kokonaisuudesta tarkempaa seurantaa.
”Kenellä on enää varaa kouluttua?”
Puheenjohtaja Håkan Ekström antoi työmarkkinakatsauksessa Petteri Orpon (kok.) hallituksen kuulla kunniansa siitä, että sen politiikka heikentää työntekijöiden asemaa. Oikeistohallituksen toiminta keräsi arvostelua myös puhujapöntössä vierailleilta edustajiston jäseniltä.
Outi Korvela Kemistä syytti hallitusta työntekijävihamieliseksi ja hämmästeli, miksi pienipalkkaisten palkankorotukset on julkisuudessa korotettu ongelmaksi.
– Me kunta- ja sote-alan ihmiset ollaan tämän yhteiskunnan turmio. Varsinkin nyt, kun me rupesimme vaatimaan palkkoja, ja niitä tullaan vielä nostamaan, niin kaikilla kunnilla tietysti menee huonosti. Jos olette seuranneet tiedotusvälineitä, niin sote-alalla kaikki kaatuu siihen, että palkkoja nostettiin. Olisi hyvä tehdä tämä työ pyhällä hengellä ja kiitoksella. Ja tähän me ei tietenkään olla suostuttu.
– Kenellä on enää varaa ja aikaa opiskella tai kouluttautua uudelleen? Laura Körkkö, Nuorisofoorumin jäsen
Myös ammattikoulutuksen leikkaukset ja aikuiskoulutustuen poistaminen saivat huutia JHL:n edustajistolta. Kirsi Särkelä Oulusta pelkää, että rahoitusleikkaukset näkyvät vääjäämättä myös henkilökunnan vähentämisenä. Opiskelijoille se tietää vaikeita aikoja.
– Tämäkö on tuki niille nuorille, jotka jatkossa 15–16-vuotiaana tekevät ekoja päätöksiä siitä, mitä haluavat tehdä ammatillisesti? Ja niille työntekijöille, jotka ovat tehneet työtä vuosikymmeniä ja joutuvat miettimään ammatinvaihtoa.
Nuorisofoorumin jäsen Laura Körkkö muistutti, että nuoret työskentelevät usein määrä- tai osa-aikaisissa työsuhteissa. He ovat jo nyt taloudellisti tiukoilla. Hallitus leikkaa ammatillisesta koulutuksesta, lopettaa aikuiskoulutustuen ja palauttaa opiskelijat yleisen asumistuen piiriin.
– Kenellä on enää varaa ja aikaa opiskella tai kouluttautua uudelleen, Körkkö kysyi.
Miikka Kortelainen Kajaanista muistutti, että hallituksen taloustalkoot eivät koske Suomessa suinkaan kaikkia. Leikkaukset osuvat köyhiin, varakkailla on helpompaa.
– Välttämätöntä ei ole nostaa alvia, joka kolisoo sen pienituloisen pussiin heti ensimmäisenä. Välttämätöntä ei ole jättää koskematta pääoma- ja osinkoveron ongelmakohtiin, jotka tekevät tästä epäoikeudenmukaisen. Nämä ovat arvovalintoja.
Puheenjohtajavaali herätti keskustelua
Ensimmäinen kokouspäivä huipentui hurjaan urakkaan, kun edustajisto puhui läpi kaikki 27 aloitetta.
Puheenjohtajavaalin äänioikeuteen liittyvä aloite herätti rutkasti keskustelua. Puhetta riitti myös alueryhmätoiminnasta. Toimintaa koskevat ohjeet päivitetään vielä tämän vuoden syksyllä.
Uusia jäseniä edustajistoon ja hallitukseen
Perinteeksi muodostuneeseen tapaan edustajisto sai riveihinsä uusia jäseniä.
Anne Puntanen nousi edustajistoon Kaakkois-Suomen vaalipiiristä, pois jäi Sirpa Hakkarainen. Samasta vaalipiiristä tulee myös uusi jäsen Camilla Rockas. Hän tulee Tuija Kuikan tilalle.
– Nämä ovat arvovalintoja. Miikka Kortelainen, edustajiston jäsen
Pohjanmaan vaalipiirin uusi edustaja Minna Linnanmäki korvaa Elina Savolaisen.
JHL:n hallituksessa vaihtuu yksi jäsen, kun Itä-Suomen vaalipiiristä Milla Ollikainen korvaa Tuula Ronkaisen. Hallituksessa on 25 jäsentä.